Pahoittelen, kun tässä on ollut tälläinen tauko kirjoittamisessa. On nimittäin ollut todella kiire viime aikoina. On tullut oltua Vuokatissa yhdessä koulutuksessa/seminaarissa ja muutenkin harkat ja muut asiat ovat vieneet kovasti aikaa. Mutta nyt asiaan.
Olin viime sunnuntaina 20.1. meidän teatterilla, eli Turun Kisa-Veikkojen näyttämöllä, Rientolassa katsomassa näytelmää nimeltä "Kuin ensimmäistä päivää". Itse en siis ole kyseisessä näytelmässä mukana. Yksi näyttämömme ohjaajista oli luonut todella upeasti kootun esityksen.
Näytelmä kertoo hoitokodista, jolla on krooninen rahapula, niinkun tänä päivänä niin monissa hoitokodeissa on. Ulkopuolista apua palkataan sivarista ja myös maahanmuuttaja palkataan apuun. Henkilökuntaa on vähän ja aika ei meinaa mitenkään riittää ja asukkaat joutuvat odottelemaan.
Henkilökunnan oma yksityiselämä vaikuttaa työhön ja ne työntekijät, jotka eivät saa ääntänsä kuuluviin, joutuvatkin myöntymään moniin muiden päätöksiin. Henkilökohtaiset asiat väsyttävät pitkien työpäivien lisäksi.
Näytelmässä nähdään erilaisia asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Toiset ovat heitä vastaan ja toiset ovat sitä mieltä, että hekin ovat ihan tavallisia ihmisiä. Näytelmässä tulee myös hyvin esille seksuaalisuus. Näyttelijöiden roolisuoritus oli todella uskottavaa. Tunteet tulivat upeasti esille ja siinä oli kyllä katsojalla kyynelissä pidättelemistä milloin naurun ja milloin itkun takia.
Lisää Turun K-V:n teatterin toiminnasta löydät täältä. Lisää kyseisestä näytelmästä löydät täältä ja kuvia täältä.
Lisäksi tietoa meidän tulevasta näytelmästä löydät lisää täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti